Eläintuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen enemmän kuin liikenne.

Metsäkato  ::

Metsien tuhoaminen johtaa kuivuuskausien ja tulvien yleistymiseen. Vihreän peitteen katoamisella on myös suora vaikutus ilmastomuutokseen: puuton alue ei sido merkittäviä määriä hiiltä ilmasta, joten kasvihuoneilmiö voimistuu. Hiilidioksidipäästöistä 10-30 prosentin arvioidaan olevan lähtöisin metsäkadosta.

Karjankasvatus ja rehun viljely

Toinen trooppisia metsäalueita tuhoava maankäytön tapa ovat massiiviset soijaplantaasit. Suurin osa Etelä-Amerikan alueella viljeltävästä soijasta käytetään Euroopassa. Esimerkiksi Brasiliasta tuodaan Eurooppaan vuosittain noin 18 miljoonaa tonnia soijaa. Noin 90 % soijasta käytetään eläinten rehuksi, vaikka tämä palkokasvi olisi hyvää ravintoa suoraan ihmisille.

Soijan ohella öljypalmun viljely on johtanut metsäkatoon. Palmuöljyä käytetään agropolttoaineena ja elintarviketeollisuudessa (mm. margariinit), mutta myös eläinten rehuna.

Lajit vähenevät

Metsien, kosteikkojen ja muiden elinympäristöjen tuhoaminen sekä voimakkaiden maatalouskemikaalien käyttö on traagista luonnon monimuotoisuuden kannalta. Erityisen tuhoisaa on tropiikin metsien hävittäminen, sillä niissä elää yli puolet maailman eläin- ja kasvilajeista. Esimerkiksi Indonesian ja Malesian saareilla elävät orangit uhkaavat kadota kymmenessä vuodessa. Euroopassa teollisesta maataloudesta kärsivät muun muassa kimalaiset ja peltolinnut.

Eroosio

Metsät myös estävät eroosiota. Jos metsä hakataan matalaksi, maa huuhtoutuu sadeveden mukana vesistöihin ja alue muuttuu hedelmättömäksi. Liian voimakkaasti köyhdytetyiltä alueilta tuuli saattaa kuljettaa maa-ainesta pois. Suomen ilmastossa ongelmat ovat lievempiä kuin muualla maailmassa, mutta on hyvä muistaa ettemme ole omavaraisia rehun, ruoan tai energian suhteen.

Hylätyt laidunmaatkin ovat ongelma. Maaperä on jatkuvasta kytöpoltosta ja karjan tallomisesta johtuen loppuun kulunut, eikä näillä seuduilla kasva kuin pensaikkoa.